Quality of Working Life (QWL) eli työelämän laatu kuvaa työntekijän kokemusta siitä, miten mielekkääksi, motivoivaksi ja hyvinvointia tukevaksi hän kokee työnsä ja työympäristönsä.

QWL-menetelmä on kehitetty Lapin yliopistossa osana työelämän laadun tutkimusta. Sen avulla voidaan mitata ja seurata työntekijöiden hyvinvointia ja sen yhteyttä organisaation tuottavuuteen. Menetelmä on tieteellisesti validoitu ja perustuu motivaatioteoriaan: hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on organisaation tärkein voimavara.

QWL-käsitteen tausta ja suomalainen sovellus

Quality of Working Life (QWL) on kansainvälisesti tunnettu käsite, joka juontaa juurensa 1960–1980-lukujen työelämätutkimukseen (mm. Walton, Hackman, Lawler ja Westley). Se kuvaa työn laatua ja työntekijän kokemusta työn mielekkyydestä, turvallisuudesta ja osallisuudesta organisaatiossa.

Suomessa käsitteestä on kehitetty konkreettinen ja laskennallinen mittarimalli, jota käytetään työelämän laadun systemaattiseen seurantaan. Tämä kotimainen QWL-menetelmä on kehitetty Lapin yliopistossa ja perustuu professori Marko Kestin tutkimuksiin työelämän laadusta ja henkilöstön suorituskyvystä.

Menetelmä yhdistää työelämän laadun mittauksen tuottavuusanalyysiin ja mahdollistaa työhyvinvoinnin seuraamisen numeerisena QWL-indeksinä (0–100 %).

Näin yleinen QWL-käsite muuttuu käytännön johtamisen ja kehittämisen työkaluksi, joka auttaa organisaatioita parantamaan henkilöstön hyvinvointia ja organisaation suorituskykyä yhtä aikaa.

QWL-menetelmän periaate

Menetelmässä henkilöstö arvioi omaa työkokemustaan väittämien avulla. Vastausten perusteella muodostetaan QWL-indeksi, joka kuvaa työelämän laatua yhdellä numeerisella arvolla. Indeksiä voidaan seurata ajan myötä, vertailla eri yksiköiden välillä ja yhdistää esimerkiksi tuottavuus- tai henkilöstöanalytiikkaan.

QWL-kysymykset

Alla on tyypillinen QWL-kysymyspatteristo (15+1 kysymystä), joka kattaa keskeiset työelämän laadun osa-alueet. Kysymykset mittaavat työntekijöiden kokemuksia johtamisesta, yhteishengestä, osaamisesta ja työn sujuvuudesta, jotka yhdessä muodostavat organisaation työelämän laadun kokonaisuuden.

Vastausasteikko on 1–5 (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä).

QWL-kysymykset:

1. Johtaminen on meillä oikeudenmukaista
2. Koen, että esimieheni luottaa minuun
3. Työyhteisössämme ei sallita muita loukkaavaa käyttäytymistä
4. Osaamiseni riittää työtehtävien hoitamiseen
5. Työpaikan ongelmiin puututaan nopeasti ja tehokkaasti
6. Koen, että työpanostani arvostetaan
7. Esimieheni tukee minua työssäni
8. Meillä on hyvä yhteishenki
9. Minulla on tarpeeksi mahdollisuuksia vaikuttaa työhöni
10. Työprosessimme ovat toimivia ja tehokkaita
11. Tavoitteemme ovat innostavia
12. Esimieheni palkitsee ja kannustaa minua
13. Työpaikan ilmapiiri on innostava
14. Minua kannustetaan osaamisen kehittämiseen
15. Hyödynnämme innovatiivisuutta työn kehittämisessä
16. (Avoin kysymys) Kerro vapaasti ideoista, ongelmista tai kehittämistoiveistasi.

QWL-kysymysten luokittelu

Kysymykset voidaan ryhmitellä eri osa-alueisiin, joiden perusteella tunnistetaan työelämän laadun vahvuudet ja kehityskohteet. Esimerkiksi:

Osa-alue	Kysymykset	Kuvaus
Johtaminen ja oikeudenmukaisuus	1, 2, 5, 7, 12	Esihenkilötyö, tuki ja oikeudenmukaisuus
Työilmapiiri ja yhteishenki	3, 6, 8, 13	Sosiaalinen tuki, arvostus ja työyhteisön ilmapiiri
Osallistaminen ja vaikutusmahdollisuudet	9, 10, 11	Autonomia, tavoitteet ja työn merkityksellisyys
Osaaminen ja kehittyminen	4, 14	Ammatillinen osaaminen ja sen tukeminen
Avoin palaute ja kehittäminen	16	Mahdollisuus ilmaista kehitysideoita ja ongelmia

Tämä jaottelu helpottaa tulosten tulkintaa: voidaan esimerkiksi havaita, että johtaminen on vahvuus, mutta osallistamisessa on kehityspotentiaalia.

QWL-tuloksien tulkinta

QWL-indeksin avulla voidaan arvioida työelämän laatua kokonaisuutena ja osa-alueittain. Tulkintaa helpottaa seuraava luokittelu:

QWL-indeksi	Sanallinen arvio	Merkitys käytännössä
85–100 %	Erinomainen	Työyhteisö toimii hyvin. Johtaminen, ilmapiiri ja osallistaminen ovat vahvuuksia. Jatketaan hyviä käytäntöjä ja ylläpidetään tasoa.
70–84 %	Hyvä	Työyhteisö on pääosin hyvinvoiva. Pieniä kehityskohteita voi löytyä, mutta kokonaisuus on terve ja toimiva.
50–69 %	Tyydyttävä	Työn laatu ja ilmapiiri ovat kohtalaisia, mutta kehittämistarpeita on useilla osa-alueilla. Tämä taso vaatii jo aktiivisia toimenpiteitä.
35–49 %	Heikko	Työelämän laatu on matala. Työn kuormitus, johtaminen tai ilmapiiri voivat olla ongelmallisia. Tarvitaan suunnitelmallisia kehitysohjelmia.
Alle 35 %	Kriittinen	Työhyvinvointi on heikolla tasolla, ja riskit sitoutumisen, tuottavuuden ja työssä jaksamisen kannalta ovat suuria. Välittömät toimenpiteet välttämättömiä.

Indeksin rinnalla on aina tärkeää tarkastella osa-aluekohtaisia tuloksia ja avoimia vastauksia, sillä ne paljastavat syyt lukujen taustalla. Esimerkiksi kokonaisarvo 72 % voi sisältää erittäin vahvan “osaamisen ja kehittymisen” (90 %) mutta heikon “vaikutusmahdollisuudet” (58 %).

QWL-tulosten käsittely työyhteisössä

QWL-tulosten arvo syntyy vasta, kun niitä käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa. Pelkkä mittaaminen ei paranna työelämän laatua, vaan tulokset on vietävä käytäntöön.

Vinkkejä tulosten käsittelyyn

Järjestä yhteinen tulospalaveri
Esittele tulokset avoimesti ja rohkaise keskusteluun.

Keskity vahvuuksiin ensin
Aloita siitä, mikä toimii, sillä se lisää turvallisuutta ja motivaatiota.

Tunnista kehittämisalueet yhdessä
Pyydä henkilöstöä nimeämään yksi tai kaksi tärkeintä parannuskohdetta.

Valitse toimenpiteet realistisesti
Pienet ja toteuttamiskelpoiset muutokset ovat usein tehokkaampia kuin suuret suunnitelmat.

Seuraa kehitystä säännöllisesti
Toista QWL-mittaus esimerkiksi kerran tai kahdesti vuodessa, jotta muutosten vaikutukset voidaan todentaa.

Viesti avoimesti
Kerro aina, mitä tulosten perusteella päätettiin tehdä, sillä avoimuus vahvistaa luottamusta ja osallisuutta.

Hyvin käsitelty QWL-tulos voi käynnistää työyhteisössä positiivisen kehityskierteen, jossa henkilöstö kokee tulevansa kuulluksi ja näkee muutoksen konkreettisesti.

Kokemusmittarilla saat QWL-mittauksen helposti käyttöön selainpohjaisessa järjestelmässä. Tulokset ovat heti visualisoituina ja helposti jaettavissa, ja järjestelmä voidaan myös integroida suoraan organisaationne nykyisiin HR-järjestelmiin. QWL-mittaus on osa Kokemusmittarin Enterprise-palvelupakettia. Ota yhteyttä, niin rakennetaan teille sopiva ratkaisu työelämän laadun seurantaan.

Kokemusmittarin tarjoama QWL-palvelu perustuu professori Marko Kestin (Lapin yliopisto) kehittämään QWL-malliin ja HENTU-hankkeen avoimeen oppaaseen. Lähde: Kesti ym. (2021), www.hentu.fi